Suomea pidettiin aikoinaan lintukotona, jossa ei juurikaan tapahdu ainakaan kansainvälisessä mittakaavassa kovin kiinnostavia asioita. Globaalissa maailmassa uutiskynnys ylittyy aina toisinaan, vaikka tapahtumat sijoittuisivatkin pohjoiseen, verrattain pieneen valtioomme. Uutiskynnyksen ylittymiseen ei aina vaadita suurtekoja, eikä mittavia katastrofeja, vaikka ikävä kyllä myös negatiiviset tapahtumat ovat antaneet ulkomaisille medioille aihetta uutisoida Suomessa tapahtuneista asioista.
Suomi ei välttämättä tule varsinaisesti kansainvälisesti tunnetuksi mistään yksittäisestä uutisesta, mutta maamme mainitaan positiivisissakin asiayhteyksissä etenkin kulttuurin ja ulkomaille suuntautuvien innovaatioiden sekä yritystoiminnan ansiosta. Yleismaailmalliset kysymykset nousevat kartalle, kun Suomessa tapahtuu jotain niinkin huomattavaa kuin Turun terrori-isku.
Onneksi Suomi antaa aihetta uutisiin myös pienilläkin rohkeilla teoilla. Valtiomme poliittiset johtohahmot ovat ansioituneesti saaneet oman osansa näkyvyydestä kansainvälisillä uutiskanavilla. Muun muassa seuraavista Suomi-aiheista on uutisoitu ulkomailla:
Suomi sai ensimmäisen naispuolisen presidentin
Tarja Halosen voitto presidentinvaaleissa ylitti uutiskynnyksen useissa ulkomaisissa medioissa. Naispuolisen presidentin valinta oli odotetusti huomiota herättävä tapahtuma, joka esitti Suomen maailmalle sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävänä valtiona. The Irish Times kertoi Tarja Halosen vaalivoitosta helmikuun kahdeksantena päivänä vuonna 2000. Uutinen sopi erinomaisesti aloittamaan uutta vuosituhatta antaessaan Suomesta modernin kuvan.
Kesällä 2006 BBC News kertoi jälleen Suomen esimerkityksellisestä roolista eräänä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävänä valtiona, kun Tarja Halonen valittiin istuvana presidenttinä toiselle vaalikaudelleen. BBC News muistutti Suomen olevan ensimmäinen valtio, jossa naisille myönnettiin oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Uusi-Seelanti ja Australia myönsivät äänioikeuden naisille aiemmin kuin Suomi, mutta eivät oikeutta naisten vaaliehdokkuudelle. Esimerkiksi Sveitsissä naiset saivat oikeuden äänestää vasta vuonna 1971.
Lordin Euroviisuvoitto sekä Pertti Kurikan Nimipäivät
Ennen Lordin Euroviisuvoittoa The Guardian aloitti Suomen viisuehdokkaasta kertovan artikkelinsa toteamalla, että Eurovision laulukilpailuissa toistuvasti hännille jäämisestä aiheutunut trauma voi aiheuttaa osallistujamaalle ”hauskoja asioita”. Katkaistakseen häviöputkensa Suomi lähetti kilpailuun kauhuteemalla leikittelevän hard rock-yhtyeen osallistumaan Euroviisuihin kappaleella ”Hard Rock Hallelujah”. Vuoden 2006 Euroviisut järjestettiin Ateenassa, jonne Lordia ei toivotettu tervetulleeksi mitenkään avomielisesti. Päinvastoin, Ateenasta toivottiin, ettei satanistiseksi leimattu yhtye osallistuisi kilpailuun, vaan Suomi korvaisi esiintyjän toisella.
Kuinka ollakaan, Lordi voitti näyttävällä esiintymisellään ja tarttuvalla hard rock-kappaleella puolelleen jopa 8 maata, jotka antoivat esitykselle täydet 12 pistettä. Ainoastaan kolme maata jätti Suomen kilpailukappaleen kokonaan pisteittä. BBC News Entertainment kertoi Lordin voitosta 21.5.2006. Haastattelussa Lordin perustaja ja nokkamies Tomi Putaansuu ilmaisi Suomen Euroviisuvoiton olevan voitto yhtä lailla rockmusiikille ja ennakkoluulottomuudelle.
Toistamiseen Suomi haastoi maailman ennakkoluulottomaan ajatteluun, kun punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät osallistui Euroviisuihin vuonna 2015 voitettuaan Uuden Musiikin Kilpailun kappaleellaan ”Aina mun pitää”. Yhtyeen jäsenten kehitysvammaisuus herätti keskustelua myös ulkomailla. Pertti Kurikan Nimipäivät herätti vastustusta, mutta sitä enemmän yhtye sai kannatusta sekä positiivista palautetta kehitysvammaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen rikkomisesta. Pertti Kurikan Nimipäivien osallistumista Euroviisuihin voidaan hyvällä syyllä pitää osoituksena suomalaisista ponnisteluista tasa-arvon ja ennakkoluulottomuuden puolesta.
Suomen entinen presidentti Martti Ahtisaari voitti Nobelin rauhanpalkinnon
10.10.2008 The Guardian uutisoi verkkosivuillaan Suomen entisen presidentin Martti Ahtisaaren saaneen Nobelin rauhanpalkinnon 30-vuotisesta työstään maailmanrauhan edistämiseksi. Ahtisaaren organisaatio Crisis Management Initiative järjesti muun muassa kaksi salaista tapaamista Irakin shiamuslimien ja Saudien sunnimuslimien kesken. Ahtisaari on ollut rakentamassa rauhaa useissa muissakin tapauksissa. Norjan Nobel-komitean puheenjohtajana vuonna 2008 toiminut, nyt jo edesmennyt Ole Danbolt Mjøs kiitti Ahtisaarta yhdeksi edistyksellisimmistä rauhantekijöistä, joka ei koskaan ole luovuttanut yrityksissään löytää ratkaisuja hankaluuksista huolimatta. ”Maailma tarvitsee enemmän hänen kaltaisiaan miehiä” Mjøs totesi.
Rovio ja Angry Birds
Suomalaisen pelivalmistajan edesottamuksia ja Angry Birds-brändin tarinaa on seurattu ulkomaisissa medioissa.
Vuoden 2015 uutisia Suomesta:
Euroopan pakolaiskriisi näkyi myös Suomessa ja nosti esiin lieveilmiöitä, joista ulkomaillakin uutisoitiin. Brittiläinen The Telegraph käsitteli vuoden 2015 aikana Suomea turvapaikanhakijoihin kohdistuneiden iskujen vuoksi. Lisäksi kirjoitettiin pääministeri Sipilän jalosta tarjouksesta antaa omistamansa kiinteistö turvapaikanhakijoiden käyttöön sekä vapaaehtoisesti maasta lähteneistä turvapaikanhakijoista, joille kova talvi ja paikallisväestön penseä suhtautuminen olivat liian karuja kokemuksia maahan jäämisen kannalta.
Myös ”Fixitin” mahdollisuudella spekuloitiin The Telegraphin verkkouutisissa. Kansalaisadressiin kerättiin nimiä äänestyksen aikaansaamiseksi, jotta Suomi irtaantuisi eurovaluutasta ja palauttaisi Suomen viralliseksi rahayksiköksi markan.
Rohkea myyjätär esti kaljavarkauden
Uutiskynnys ylittyi myös ulkomailla, kun nuori myyjätär toimi rohkeasti ja esti 15.6.2015 voimakeinoin kaljavarkauden eräässä suomalaisessa ruokakaupassa. Myyjän voitokas kamppailu tallentui valvontakameran videolle ja levisi pian netissä.
Turun terrori-isku 18.8.2017
Ensimmäinen Suomessa virallisesti terrori-iskuksi noteerattu teko tapahtui Turussa vuoden 2017 elokuussa ulkomaalaistaustaisen miehen surmattua 2 ja haavoitettua 8 henkilöä keskeisellä paikalla keskellä päivää. Monet ulkopuoliset, joista useilla on ulkomaalaistausta, yrittivät estää puukkoiskun tekijää oman turvallisuutensa riskeeraten. Ruotsissa asuva brittiläismies, Hassan Zubier lomaili Turussa tapahtumien sattuessa ja loukkaantui yrittäessään auttaa puukotuksen uhria, joka kuitenkin menehtyi. BBC uutisoi tapahtuneesta ja luonnollisestikin haastatteli maanmiestään. Zubier kertoi, ettei katso olevansa sankari, vaan toimi tilanteessa luonteensa mukaisesti.